I - LAABI LOBBI DOW HOKKUGON KOSAM

1. No na’i kosaaji ɗiin annditirtee

- Nagge majji fu, annditiree innde maa layli (lenyi) maa hootonnde

2. Walannde na’i kosaaji ɗiin

-Maroowo kokkoowo kosam fu na haani moƴƴinde nokku faa wooɗa ɗo na’i kosaaji ɗiin tawetee ;

3. Nyamnugon na’i kosaaji ɗiin

4. Cellal na’i kosaaji ɗiin e ndaarugon wuturneere en

- Kiinye ngaɗete hitaande fu, faa ndaare nyaw ɗoyru e bakkaale ;

- Hiinyugon waɗete lebbi ɗiɗi fu, dow na’i kosaaji ɗiin faa ndaare yalla ɗi ngaldaa e lawre. Tawdaaɗi lawre ɗiin cenndete kenne sera faa cawree ; Kosam majji nyaamatake, sonnataake ;

- Marooɓe hokkooɓe kosam na kaani ɗohtanaade wakkatiiji pesooɗe ;

- Marooɓe hokkooɓe kosam na kaani hiilnaade na’i muɓɓen saatu fu ;

- Na’i ngonduɗi e ɗoyru maa bakkaale ɗiin na kaani lallineede (mbareede) law ;

- Ndaarugon cellal daabaaji ɗiin halfinte dokotorooɓe na’i

5. Rimtugon na’i kosaaji ɗiin

- Ƴuwde Yo’orugon, yaade rimtugon na’i kosaaji ɗiin na haani raɓɓiɗa ; faa tina golle oon ;

- Hokkugon kosam ngoon na haani laytoo ndunngu e keeɗu fu. Na’i cuɓaaɗi ɗiin nyamnete njarnete faa kokka kosam ndunngu e keeɗu fu.

6. La’aare ɓirngo

- Nokku ɓireteeɗo oon, na haani tawee hennaama sera, moƴƴinaama faa wooɗi ;

- Ɓiroowo oon na haani tawee na laaɓi ; wakkati ɓirngo fu, ɓornoo kaddule ɓirduɗe laaɓuɗo potuɗe e ɓirngo ;

- Yehre ɓireteenge ngeen na haani tawee laɓɓinaama kam du ;

- Giney ɓirduɗi ɗiin du na kaani tawee na laaɓi

- Ndiyam gollirɗam ɓirngo ɗam na haani tawee lobbam ;Kosam na’i ngonduɗi lawre ɗiin haanaa nyaameede ;

- Na’i tufaaɗi fu na haani accitee ɓireede faa hewta wakkati kaanɗo fuɗɗiteede. ɗi ɓirete de kosam majji nyaamataake, sonnataake.

7. Hiinyugon ɗaanagon kosam keccam

- Caggan hiinyugon ɗaanagon kosam ɗaam, so tawaama iɗam wondi ko bonnata, maroowo kokkoowo kosam oon jaɓa suudu kosam ndu o gollidata nduun waɗa hiinyugon luggungon dow koasam ɗaam.

8. Fahmingon, tindingon e ekkitingon fa’ade e hokkooɓe kosam

- Ekkitooɓe cuɓaaɓe pukkinowan laabi anndal dow jaɓugon waalde mawnde nde.

II - LAABI LOBBI DOW MOƳƳINGON (WA’ILITINGON) KOSAM

1. La’aare hawrondigon e yahrugon kosam to suudu kosam

- Kawrondinooɓe ɓeen na kaani tawrede caayiiji kawrondinirɗi kosam ɗaam ;

- Iɓe kaani waɗude kiinyal kosam ɗam ( siiwude, hiinyirde alkol) ;

- Ƴuwde ɓirngo yaade yaarude kosam ɗam to suudu kosam, haanaa diwtude leeraaji tati(3) ;

- Ɓe nawtoroo giney ɗi kunnduɗe jaajuɗe faa hoyna lawƴugon majji kaanungon ;

- Suudu kosam fu, kanyum e hokkooɓe ɗum kosam ndarnida leere waddugon kosam potowoo e maɓɓe

2. jaɓugon kosam e hiinyugon mbooɗirka

- Hiinyugon ko yitere waawi yi’ude ( siiwugon) ;

- Hiinyugon lammeefi majjam (defee seeɗa ndaare, ndaarire alkol, ndaariree asidimeetere, maa pH meetere, maa faa hannde papiye pH) ;

- Hiinyugon tekkeefi majjam ( hinyiree laktodansimeetere)

- Lewru fu, hiinyee kile ɗiɗi ndaare yalla na’i ɗiin ngaldaa e lawre ;

- Hiinyugon yalla kosam na ɗaanoroo no wooɗiri ( laktofermantasiyon)

- KO hiinya yi’itaa fu, wiindee ley kayee.

3. La’aare gollooɓe kosam

- Gollooɓe kosam ɓeen na haani dokotorooɓe ndaaraɓe hitaande fu, yalla noy cellal maɓɓe worndi ( hono ɗoyru, nyaw tetekki maa nyaw heyre)

- Ɓornagon kaddule gollirɗe, kufune gollirɗo, uddirgel kine e paɗe gollirɗe yo tilay e gollooɓe suudu kosam

- Ɗohtanagon e tilsingon lootugon juuɗe jaawungol e lootirde ɗe ndiyam safaare jam ;

- Joƴƴinde dabareeji lootugon juuɗe kaanuɗi ( robine, bariki e nanndi e ɗuum) ;

- Ɓe cellaa fu, cela gollude e suudu kosam faa nde cellowi ( heɓa taa nyawuuji ndaaɓooji naata e kosam ɗaam) ;

- Marugon mba’adi lobbiri e alhaaliiji lobbi ;

- Gollooɓe ɓeen na kaani tawreede la’aare ɓanndu e ɓoorni fu ;

- Gollooɓe ɓeen na kaani haɗitaade : yarude sigaare, nyaamude, kaartaade e nyittaade wakkati ngollata wa’ilitingon kosam.

4. La’aare suudu e giney goollirɗi

- Ley suudu nduun na haani tawee na hoy lootude e sawrude fu ;

- Laabi lootugon suudu nduun e giney ɗiin fukkinee ;

- Suudu nduun tawee henndu na wifa lehi mum, na yayni, na wonndi e la’aare nde nyiŋoore fu walaa ;

- Faddaade kulloy mbonnoohoy ley lewru fu, fa’i so nde gootan ( cay-cayɗooje e ko nanndi e mum) ;

- Cafaaje lootirɗe ɗeen na kaani tawee lobbe kokkaaɗe laawol ngolliree ;

- Ko moƴƴinirtee kosam ɗam resee ɗo wooɗi ɗo henndu waawi wifude.

5. La’aare resugon kosam e ko itta e kosam

- Ginewol desirgol fu lootee weeti fu ;

- Ginewol desirgol ngol tawee lobbol ɓuuɓinoowol ( 4° yaade 6°) ;

- Saseeji ɗiin na haani tawree kibaaruuji garooji ɗi :
Kosam ɗam ko woni ;
Ɗuuɗugon majjam ;
Neeɓugon resugon majjam ɗo haaɗata ;
Ko hawriti e majjam ;
No ɗam haani resireede ;
Innde joomum sottirde maa natal
Wuro to joomum woni.

6. Joƴƴingon laabi mbooɗirka ley suudu kosam fu

- Suɓagon yimɓe waawuɓe daranaade laabi mbooɗirka ley suudu kosam fu.

7. Heɓugon seedeyaaku mbooɗirka golle

- Caggan hiinyugon ngon waalde cuuɗi kosam waɗi ley hitaande, suudu kosam fu, jokkundu laawol mbooɗirka na waawi heɓude seedeyaaku mbooɗirka ( seedeyaaku mo waalde semmbini)

8. Fahmingon, tindinooje e ekkitingol gollooɓe

- Yimɓe waawuɓe cuɓoyte ekkitowa gollooɓe golle wa’ilitingon kosam.